Vuosien täyttäminen on kivaa kun kännykkä piippaa ja postista tulee muutakin kun laskuja. Sitä paitsi avopuolison kautta olen päässyt nautiskelemaan kukista kun sekä kyseinen henkilö itse että mormor on nyt kukittaneet olohuonetta.

"Grattis. Miltä tuntuu olla lähempänä 30 kuin 20 vuotta?" luki toisessa niistä viesteistä, jotka aamulla herätessä odotti kännykässä. Olin jo muutaman ihmisen kanssa keskustellut 25 vuoden täyttämisestä, ja tullut siihen johtopäätökseen, ettei se niin kamalan kauhiata ole. Yhden koulukaverin kanssa päädyttiin siihen, että 27 vuoteen asti voi ihan hyvin vanhentua.

Mutta tuo R:n viesti ja koko tämä päivä on laittanut mietittyttämään. Ja juuri tällä hetkellä kauhu on suuri: 5 vuoden päästä olen KOLMEKYMPPINEN!! 30-vuotiaathan on jo ihan ikivanhoja, toinen jalka haudassa tyyliin! Eikä edes se, että useampikin omista kavereista on joko juuri täyttänyt tai juuri täyttämässä kyseistä numerosarjaa, ja ihan nuoriahan nuo vielä kuitenkin ovat, saa kauhua juurikaan laskemaan.

Että sellaisissa tunnelmissa.

Mutta kahden viikon päästä vietettäviä 100-vuotisjuhlia (minun ja kolmen kaverin yhteiset 25-vuotisjuhlat) odotan innolla! :)