Yksi ajatuksista tämän suomenkielisen blogin aloittamiseen oli Ruotsi-asioiden avautumiseen tarjoutuva mahdollisuus. Ruotsiin muuttamiseni jälkeen on käynyt mielessä niin monta eri asiaa mistä avautua kotisuomalaisille, mutta laajempaa avautumismahdollisuutta ei ennen tätä ole ollut. Nyt on.

Löysin Blogilistan kautta monta mielenkiintoista uutta blogia. Yksi niistä, Monenko tiedät nukkuneen yön Tukholmassa, inspiroi minua tähän kirjoitukseen.

Ruotsin ruokakaupoissa, joista tunnetuimpina voi nimetä Ican, Coopin, Willyksen, Prisextran ja Hemköpin, ei tarvitse itse punnita ostoksiaan. Eli saat rauhassa kierrellä kaupassa, ottaa sen mitä haluat hedelmä- ja vihannesosastoilta, ja pistää sen pussiin ja sitten koriisi/kärryysi. Kassalle päästyäsi, nostat vain tavarat hihnalle niinkuin Suomessakin, sillä erolla, että kassaneiti nopeaakin nopeammin punnitsee punnitsemista vaativat tuotteet ja syöttää hinnan kassakoneeseen. Kätevää, eikö totta?!

Kyllä, hyvin kätevää, tykkään laiskana ihmisenä erittäin paljon tästä palvelusta. Ongelmat alkavat tosin siinä vaiheessa kun Suomessa vierraillessa käy ruokaostoksilla, ja tottuneeseen tapaan kävelee tyytyväisenä kassalle, ilman, että tuotteet on punnittu. Ei siinä muu auta kun laittaa juoksuksi ja palata takaisin hedelmäosastolle. Yritä siinä sitten hymyillä nätisti kyrsiintyneille kanssajonottajille ja stressaantuneelle kassaneidille.

Ei ole helppoa tämä kaksimaalaisuus.